Agenda: Metropolipolitiikkaa

Vaikuta! Äänestä vaaleissa!*

Politiikassa tarvitaan tuoreita ajatuksia. Arvostan toki vanhempia ihmisiä, mutta kun puhutaan yhteisistä asioista, ei riitä että maailma nähdään samoilla silmillä kun 1960-luvulla.

Elämme keskellä informaatioyhteiskuntaa. Tämä pitää ymmärtää myös julkista päätösvaltaa käytettäessä.

Koulutukseen ja tieteeseen panostaminen on sijoitus tulevaisuuteen. Koulutus tuo yhteiskuntaan jatkuvuutta ja on Suomen elinehto alati kovenevassa globaalissa kilpailussa.

Politiikka on asioihin vaikuttamista: haluan yhteiskunnan, jossa jokaista kannustetaan toteuttamaan unelmiaan ja parantamaan elämäänsä.

Ajankohtaisia hankkeita

Olen aloittanut minulle tärkeiden asioiden seuraamisen jo vuonna 2008, ja päivittänyt tilannetta tilanteen mukaan. Päivitykset ovat elokuulta 2010. Ja elokuulta 2012. Ja joulukuulta 2016

Liikkumisen muutosta tulee edistää hyvällä tavalla, myös kaupungin voimin. Itseajavat bussit, sähköautot ja mobility as a service -palvelut avaavat mahdollisuuksia. Käyttäkäämme näitä. Kaupungin tulee selvittää miten hyötyjä voisi saada realisoitua yhdessä yritysten ja kaupunkilaisten kanssa.

Asuntojen hintoja ja niihin kohdistuvia nousupaineita on pyrittävä hillitsemään. Se on mahdollista lisäämällä asuntotarjontaa eli vauhdittamalla kaavoitusta ja uusien asuntojen rakentamista (2008). Päivitys 2016: sekä juna- että metroradan varteen kaavoitetaan jatkuvasti paljon asumista ja työpaikkatilaa. Tämä osaltaan vapauttaa niihin muuttavien edullisempia asuntoja.

Koulut kuntoon vihdoinkin! Keneltäkään ei voida edellyttää hometalossa työskentelyä. Tilanne 2010: Taantumasta ja siten kaupungin kehnosta taloustilanteesta huolimatta koulujen korjaukset ovat kaupunginhallituksen investointiohjelmassa. Muuta sinne ei tässä tilanteessa juuri mahdukaan. Tilanne 2016: Tilajohtamista parannettiin luomalla kaupunginhallituksen alle tila- ja asuntojaosto 2012, ja uudistamalla tilakeskuksen organisaatio ja johto 2015. Keväällä 2017 lanseerataan vielä uusi osaratkaisu, modulaariset koulut, jotka ovat todistetusti laadukkaita ja edullisia ylläpitää. Lisätyötä pitää silti vielä tehdä, niin kauan kunnes kaikki koulut ja päiväkodit ovat kunnossa.

Subjektiivinen varhaiskasvatus on hyvä asia, ja kannatan sitä. Se tukee perheitä, oli kyseessä sitten uudet työn muodot, maahanmuuttajien integraatio tai muut syyt. Vuonna 2016 Espoossa 22% kunnallisen varhaiskasvatuksen piirissä olevista lapsista puhui muuta äidinkieltä kuin suomea tai ruotsia.

Kotihoidon Espoo-lisän säilyminen on tärkeää valinnanvapauden vuoksi, ja siksi olemme pitäneet huolta siitä alle 2-vuotiaiden lasten osalta - myös säästöjen keskellä.

Tapiolan uusi teatteritalo tulee toteuttaa. Suomalaista kulttuuria pitää tukea. Tilanne 2012: Tapiolan teatteritalo on mukana Tapiolan Keskusprojekti - viitesuunnitelmassa, kun metron rakentamisen yhteydessä uudistetaan Tapiolaa.

Tekniikan tohtori Ville Lehtola työskentelee huippututkimusyksikössä robotiikan ja konenäön parissa. Sivutoimisesti hän on kaupunginhallituksen jäsen ja -valtuutettu. Takana pari IT startup kokeilua. Ville on kahden pienen tytön isä ja naimisissa. Asuinpaikka on Leppävaara.


*Jokainen ääni ratkaisee IRL (in real life, suom. oikeassa elämässä). 2008 pääsin yhden äänen marginaalilla valtuustoryhmään.

Raide-Jokeri (toteutunut). Päätimme asiasta vuonna 2016. Valmista tulee aikaisintaan 2020.

Leppävaaran uimahalli peruskorjattava (toteutunut). Uimahalli on mielestäni peruspalvelu, jonka Suur-Leppävaara Espoon kasvukeskuksena ansaitsee. Päivitys 2012: Uimahalli peruskorjataan ja maauimala rakennetaan alkaen syksystä 2012. Päivitys 2016: Halli ja maauimala ovat valmiit ja kovassa käytössä.

Kalliopuhdistamo (toteutunut). Espoon jätevedenpuhdistuksen kehittämissuunnitelman perusteella uuden kalliopuhdistamon toteuttaminen todettiin parhaaksi vaihtoehdoksi. Haitat ympäristöön, luontoon ja asumiseen ovat mahdollisimman vähäiset. Näin parannetaan etenkin Espoon jokien ja järvien sekä Itämeren tilaa. Tilanne 2010: Kalliopuhdistamo päätettiin rakentaa Blominmäkeen. Olin mukana äänestyksessä.

Jätteenpolttolaitos (toteutunut). Jätteenpolttolaitos vähentää Ämmässuon laajentumispaineita ja on sijaintinsa puolesta logistisesti optimaalinen eli aiheuttaa vähiten jätteen kuljettamisesta johtuvaa liikennöintiä. Tilanne 2010: Jätteenpolttolaitos tuleekin Vantaalle Långmossebergeniin.

Länsimetro Kivenlahteen (toteutunut). Hyväksyimme metron hankesuunnitelman 6/2012 kaupunginvaltuustossa. Metro tuo edellytykset asuntojen ja työpaikkojen luomiselle. Asemien yhteyteen voidaan rakentaa monipuolisia palvelukeskuksia. Tilanne 2016: Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja vaihdettiin projektissa ilmenneiden myöhästymisten vuoksi. Kaavoitus ja maan kehittäminen edistyy joka asemalla. Tapiolan puutarhakaupunki syntyy uudelleen.

Suuria linjauksia

Kaupunkimaiset keskustat ja pientaloja halukkaille

Pääkaupungin metropolialue kasvaa. Kaavoitettaessa on pyrittävä hyödyntämään paremmin olemassa olevaa rataverkkoa. Koska juna- tai metroasemasta hyötyvät eniten ne, jotka asuvat sen lähellä, on mielekästä, että talojen harjakorkeus laskee asemalta poispäin mentäessä. Sitten on tilaa niin kerros- kuin pientaloillekin. Esimerkiksi Leppävaarassa sijaitsee yksi ja Keilaniemeen on kaavoitettu neljä asuintornitaloa, n. 30 kerrosta. Asumisen hinta on tällä hetkellä turhan korkea, joten on uskallettava rakentaa.

Raideliikenteeseen nojaavia kaupunkimaisia keskustoja voi Espoossa olla viisi vuonna 2020: Leppävaara ja Espoon keskus junaradan varrella, ja Tapiola, Matinkylä ja Espoonlahti länsimetron varrella. Siksi länsimetro tulee jatkaa Kivenlahteen ja Jokerilinja tulee siirtää raiteille poikittaisliikenteen edistämiseksi. Kunnan palveluja voidaan tarjota kattavasti muiden palvelujen ohella liikenteen solmukohdista.

Asuntotuotannon lisäämisen kannalta uusien alueiden kaavoittaminen ja kaavoitus- ja rakentamisprosessien nopeus ovat oleellisia. Kaavoitusnopeus on pitkälti kiinni kaupungin sisäisestä toiminnasta. Kaupungin ja yksityisten osapuolten välisiin rakentamissopimuksiin ja -velvoitteisiin on mahdollista luoda rakentamista vauhdittavia mekanismeja. Rakennusvalvonnan voisi suunnitelmien tarkastuksen osalta automatisoida nykytekniikalla lähes kokonaan.

Päivitys 2010: Olemassaolevalle junaradalle Leppävaara-Espoo suunnitellaan lisäraidetta, jotta junien vuoroväli voisi olla lyhyempi. Hankkeen rahoitus on auki valtion puolelta.

Päivitys 2012: Länsimetro jatkuu Kivenlahteen.

Tilanne 2016: Raide-Jokerin toteuttamisesta päätettiin kesällä. Robottiautojen ja sähköisten palvelujen tulemisen vaikutukset pitää ennakoida ennen kuin yhtään uutta ratapäätöstä tehdään.

Julkisen liikenteen seutulipusta

Lippujen seutulisät tulisi mielestäni poistaa, koska korotukset tulevat teennäisesti kuntarajoista eivätkä kuvasta todellisen (ajallisen) matkan pituutta.

Tilanne 2010: Nykyinen seutulippujärjestelmä loppuu vuonna 2012. Päätöstä uudesta mallista ei ole tehty. Tasatariffi ei saa kannatusta Helsingistä.

Päivitys 2012: Uusi vyöhykemalli on päätetty. Seutulisiä ei poistettu, vyöhykkeiden rajat vaan muuttuivat.

Tilanne 2016: Vyöhykemalli vaati HSL:n mukaan uudet lippulaitteet. Niiden kilpailutus ja käyttöönotto takkusi aikansa. Uusi järjestelmä otettaneen vihdoin käyttöön vuonna 2017.

Liikenteeseen sujuvuutta

Ajatuksia 2008: Kehä I:n parantamista Leppävaaran alueella kiirehdittävä. Tapiola-Otaniemi-Keilaniemi-väli on laitettava tunneliin, jotta alueelle saadaan lisää asuntoja ja liiketoimitilaa. Näin ehkäistään myös Tapiolan alueen taantumista. Kehä II:n jatkaminen kohti Vihdintietä tulee selvittää.

Ruuhkamaksuja en kannata. Suuri osa liikenteestä on työperäistä. Vertailun vuoksi todettakoon, että Helsingissä on keskimääräistä vähemmän ruuhkia kuin muissa isoissa kaupungeissa Euroopassa. 31 eurooppalaisen suurkaupungin vertailussa Helsinki sijoittuu sijalle 23. (Tilasto: TomTom 2012)

Päivitys 2012: Kehä I on tunnelissa Leppävaaran kohdalla. Keilaniemen alueen tunnelointi hyväksyttiin, mutta rahoitus on auki. Päivitys 2016: Keilaniemeen on kaavoitettu 4 asuintornia, jotka tulevat metroaseman päälle. Näistä saatavilla maan myynnin tuloilla rahoitetaan Kehä I:n alun päälle rakentuva kansi, joka luo viheryhteyden Keilaniemen ja Tapiolan välille, ja on kohta valmis. Kehä II selvitys nojaa tunneloituun ratkaisuun, joka on liian kallis toteutettavaksi.

Aalto-yliopisto

Otaniemeen mahdollisesti tuleva Aalto-yliopisto pitää ottaa huomioon kuntatason päätöksissä. Opiskelija-asuntoja voidaan kaavoittaa esimerkiksi Kehä I:n tunneloitavan osuuden päälle Otaniemen ja Tapiolan väliin. Tilanne 2010: Otaniemeen on tehty ainakin kolme kaavoityspäätöstä tällä vaalikaudella. Metroasema, opiskelija-asunnot vanhan poliisiammattikorkeakoulun tuntumaan ja uutta tutkimuslaitostilaa Innopoli 2:n läheisyyteen. Tilanne 2016: Aalto-yliopisto tulee kokonaisuudessaan Otaniemen kampukselle. Päärakennus valmistuu vuonna 2017 metroaseman päälle.

Pääkaupunkiseudun yhdistyminen

Nopea kuntaliitos ei ole oikotie onneen. Yhdistyminen voisi periaatteessa tapahtua pitkällä tähtäimellä, mutta se onnistuu parhaiten yhteistyön lisäämisen kautta. Yhteistyötä pitää tiivistää kaavoituksessa sekä palveluiden mm. koulutuksen tarjonnassa. Asuntojen hintataso on noussut osittain yhteistyön puutteen vuoksi. Yhteistyön tuloksena mm. erikoissairaanhoito, vesilaitos ja jätehuolto on jo yhdistetty. Joukkoliikenteen kanssa ollaan myös saavutettu tuloksia.

Tilanne 2010: Osa helsinkiläisistä (kansanedustajista) lobbaa edelleen nopeaa yhdistymistä. Suurin kysymysmerkki yhdistymiselle on mielestäni hallinnollinen tehokkuus; Espoossa on 244k asukasta, ja 14k kaupungin työntekijää, kun taas Helsingissä vastaavat luvut ovat 584k ja 39k. Näistä saatujen suhdelukujen perustella Helsingillä olisi "ylimääräisenä" 5k työntekijää. Asia selittyy pitkälti strategisilla eroilla, kun Espoo ottaa yksityisiä kumppaneiksi ja tekee yhteistyötä (public-private partnership), Helsingissä on vahva tee-se-itse kulttuuri. Tee-se-itse-mallin laajan tietotaidon ylläpito ja kehittäminen vaatii enemmän työntekijöitä. Tahtotilaa näyttäisi jokatapauksessa olevan yhteistyön tekemiseen palveluiden tuottamisessa, vaikka kaavoitus pysyy kuntakohtaisena. Koska kaupungit haluaisivat asuntorakentamisella suosia vain hyviä veronmaksajia, niiden välille on tehty sopimus, joka takaa tasaisen sosiaalisen asuntorakentamisen.

Mitä syvemmin olen 2008 kuntavaalien jälkeen perehtynyt yhdistymisasiaan, kun tietoa on eri tutkimusten muodossa tullut lisää, sitä vahvemmin olen muuttanut kantaani varsinaisesta kuntaliitoksesta yhteistyömallin suuntaan. Taloustieteilijä Keynesin sanoin: "When the facts change, I change my mind." Mielestäni etusijalla ovat kaupunkilaisten, yritysten ja yhteisöjen palvelut. Kuntaliitos söisi näiden palveluiden kustannustehokkuutta, jolloin niiden laatu tai kattavuus väistämättä kärsisi.

Päivitys 2012: Teoreettisesti, jos emme ota muutosvaiheesta aiheutuvaa 10-15 vuoden tehottomuusperiodia mukaan laskelmiin, kuntaliitos voisi olla kannattava. Nykyiset ennustelaskelmat antavat kuitenkin vastakkaisia tuloksia. Asuinkeskuskohtaiset osavaltuustot voitaisiin ottaa nytkin käyttöön kaupunkin erillistaseita hyödyntäen, mutta koska nämä osavaltuustot olisivat liian pieniä useiden palveluiden mielekkään järjestämisen kannalta, niitä ei ole otettu käyttöön. Osavaltuuston pitäisi myös olla hallinnollisesti itsenäinen, jotta sen olemassaolo olisi perusteltua. Periaatteessa Espoossa siis on yksi toimiva kaupunginosavaltuusto, ja sen nimi on Kauniainen. Ratahankkeet (mm. Hista-Lohja rata) ja moottoritiet (mm. Kehä II jatko) jäävät ainoiksi asioiksi, joita keskushallinto voisi ehkä ajaa nykyistä kuntakohtaista hallintoa nopeammin (n. 2-5 vuotta), mutta silloinkin hankkeille tulee keskustelun kautta muodostaa laaja tuki.

Loppujen lopuksi päätavoite ei ole kuntarajojen siirtäminen, vaan kuntarajojen häivyttäminen kaupunkilaisten arjesta. Tämä onnistuu verkostomaisen yhteistyön kautta, joka pohjautuu muun muuassa valtion ja kuntien väliseen aiesopimukseen maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisesta. Tärkein kysymys palveluiden järjestämisessä on: kuka tekee eniten samalla rahalla?

Tilanne 2016: Kuntauudistus kuopattiin, mutta tällä hetkellä maan hallitus ajaa maakuntauudistusta. Konkretia on vielä pitkälti auki, joten asiaan on vielä vaikea ottaa lopullista kantaa.

Laadukkaammat terveyspalvelut toimintaa organisoimalla

Kaupungin budjetista yli 200 miljoonaa euroa menee erikoissairaanhoitoon HUS:lle (eli ~15% v. 2012, muokattu). Nämä ovat veronmaksajien rahoja, joille pitää saada mahdollisimman hyvä vastine. Asiantuntijaorganisaation (HUS) johdon pitää toimia mahdollistajana ja vapauttaa hoitohenkilökunta byrokratiasta. Henkilökuntaa pitää kuunnella ja heille tulee taata kaikki toiminnan edellytykset. Erityisesti työn organisointiin ja kuormittavuuteen tulee kiinnittää huomiota. Henkilökunnan pitäisi voida tehdä potilaita koskevat päätöksensä lääketieteellisen tarpeen eikä byrokratian perusteella.

Kiireettömät hoitomuodot kuten massaleikkaukset on tuotteistettava siten, että ne ovat vertailukelpoisia yksityissektorin tarjoamien tuotteiden kanssa. Näin todelliset kustannukset selviävät ja tarvittaessa kilpailuttaminenkin on mahdollista. Tällä ehkäistään jonojen syntymistä kun potilaiden pompottaminen (mm. byrokraattisista syistä) vastaanotolta toiselle ilman oikeita toimenpiteitä loppuu. Parhaimmillaan terveydenhuolto on kaikkien saatavilla, asiakasystävällinen ja tehokas.

Tilanne 2010: Espoon kaikkiin terveyskeskuksiin saataneen tiimimalli tämän vaalikauden aikana. Suomen yksityisellä sektorilla tiimimalli löi itsensä läpi 1990-luvun alussa. SoTe-ministeriössä päätetiin viime vaalikaudella, että tietojärjestelmät toteutetaan kuntalähtöisesti. Rahaa hankkeeseen laitettiin 40 miljoonaa euroa. Tämän seurauksena esimerkiksi Espoon, Helsingin ja HUS:n tietojärjestelmät eivät kommunikoi keskenään. Ongelmaan on koetettu tarttua tekemällä näiden järjestelmien väliin uusia järjestelmiä (eli purkkaa). Terveydenhuollon johtamisessa on myös vielä paljon parannettavaa.

Päivitys 2012: Päätimme sosiaali- ja terveyslautakunnassa uuden ulkoistetun terveysaseman perustamisesta 2013 alkaen. Kyseessä on kolmivuotinen kokeilu. Aseman laatua ja tehokkuutta verrataan erillistaseen alla toimivaan kunnan omaan terveysasemaan. Jonot kiireettömälle lääkärivastaanotolle ovat 42+ päivää, eli 6 viikkoa tai enemmän, eli hyvät toimet ovat tarpeen.

Tilanne 2016: Kaksi terveysasemaa 11:sta on nyt ulkoistettu. Kapitaatiopohjainen kilpailutus on huikea menestys. Kiireettömän lääkärivastaanoton ajat on lyhennetty tavoitteeseen, eli alle kolmeen viikkoon. Nyt kaikilla on mahdollisuus hoitoon, kun aiemmin ei ollut.

"Verot alas!"

Kautta aikojen talousliberaalien yleisenä mottona on ollut: "Verot alas!". Niin on minullakin - hyvin perustein. Kunnallisveroprosenttiin ei kohdistu nousupaineita, jos kaupungin talous hoidetaan hyvin. Houkuttelemalla yrityksiä Espooseen sekä järkeistämällä prosesseja palveluntarjonnassa voidaan verotusta maltillisesti keventää.

Tilanne 2010: Taantuma iski kaupunkiin pahemmin kuin 1990-luvun lama. Tästä syystä Kokoomuksen valtuustoryhmä suostui neuvotteluissa kompromissiin liittyen veronkorotukseen. Väliaikaiseksi korotukseksi sovittiin 0.25 pronsenttiyksikköä, ja voimassaoloajaksi yksi vuosi (2010). Vastapainona kaupungille hyväksyttiin tuottavuusohjelma, joka edellyttää kaupunkia parantamaan tuottavuuttaan 2.5% joka vuosi, vaalikauden loppuun asti. Tuottavuusohjelma on johtanut mielekkäisiin työn uudelleenjärjestelyihin ja uusien työtapojen käyttöönottoon. Kaupunginjohtajan vuonna 2007 asettama rekrytointikielto on osaltaan auttanut löytämään paranneltavia asioita organisaatiossa. Pullonkaulat paljastuvat kun rakenteita koetellaan. Päivitys 2012: Kaupunginhallitus esittänee, että pysytään samassa kunnallisveroprosentissa. Väliaikaisesta korotuksesta näyttää tulleen pysyvä.

Varhaiskasvatus (päivähoito)

Jos vanhemmat katsovat, että lapsen kokopäiväiselle varhaiskasvatukselle on tarve perheen tilanteen huomioon ottaen, sille on tarve. "Kotona" olo voi tarkoittaa kevytyrittäjyyttä, tai osa-aikatyötä, josta ei kirjoiteta perinteistä kokoaikaista työsopimusta. Lisäksi isosisarusten kielikylpy ei saa katketa siihen, että he saavat pienemmän sisaren. Etenkin yli 3-vuotiaan lapsen sosiaalisen kehittymisen kannalta on tärkeää, että lapsi saa olla ikäistensä seurassa. Samalla mahdollisesti työtön kotona oleva vanhempi voi keskittyä työn hakemiseen.

Ajatuksiani vuodelta 2008. Varhaiskasvatuksen suhteen voitaisiin myös tarjota joustavaa välimuotoa kotona lasten kanssa oleville vanhemmille. Sen sijaan, että tarvitsisi ottaa varhaiskasvatus kokonaisena pakettina, päiväkodit voisivat tarjota lapsiparkkia päiväsaikaan. Lapsiparkki olisi etukäteen varattava edullinen vaihtoehto, jos vanhemman pitää käydä hoitamassa juoksevia asioita. Tilanne 2010: Espoon tarjoama lastenhoidon paletti on kohtuullisen monimuotoinen; perhepäivähoidosta yksityisen hoidon tukeen. Lapsiparkki ei ole tällä hetkellä kaupungin suunnitelmissa. Taantumasta johtuen kaupungin joka yksikkö joutui säästötoimiin. Koska varhaiskasvatus on hyvin säädeltyä (laki edellyttää että työntekijää kohden ei ole muutamaa lasta enempää), kaupunki joutui puuttumaan kotihoidon Espoo-lisään. Tilanne 2016: Lapsiparkki toteutui viikottaisena. Kaupunki alkoi tarjota lapsille muutaman tunnin päiväkerhoja, joka on hyvä välimuoto pelkän kotona olon ja varhaiskasvatuksen välissä.