Ajankohtaisia hankkeita

Sivun teksti on kirjoitettu kuntavaalien 2008 alla, ja olen tahallani jättänyt sen alkuperäiseen muotoon. Päivitykset ovat elokuulta 2010.

Leppävaaran uimahalli peruskorjattava. Uimahalli on mielestäni peruspalvelu, jonka Suur-Leppävaara Espoon kasvukeskuksena ansaitsee. Tilanne 2010: Uimahalli on kaupunginhallituksen investointisuunnitelmassa. Remontin pitäisi alkaa tällä vaalikaudella.

Kalliopuhdistamo. Espoon jätevedenpuhdistuksen kehittämissuunnitelman perusteella uuden kalliopuhdistamon toteuttaminen todettiin parhaaksi vaihtoehdoksi. Haitat ympäristöön, luontoon ja asumiseen ovat mahdollisimman vähäiset. Näin parannetaan etenkin Espoon jokien ja järvien sekä Itämeren tilaa. Tilanne 2010: Kalliopuhdistamo päätettiin rakentaa Blominmäkeen. Olin mukana äänestyksessä.

Jätteenpolttolaitos Ämmässuolle. Jätteenpolttolaitos vähentää Ämmässuon laajentumispaineita ja on sijaintinsa puolesta logistisesti optimaalinen eli aiheuttaa vähiten jätteen kuljettamisesta johtuvaa liikennöintiä. Tilanne 2010: Jätteenpolttolaitos tuleekin Vantaalle Långmossebergeniin.

Tapiolan uusi teatteritalo tulee toteuttaa. Suomalaista kulttuuria pitää tukea. Tilanne 2010: Teatterihankeesta ei olla tehty vielä periaatepäätöstä sen suhteen, minkälaisena se pitäisi toteuttaa. Hanketta on vatvottu jo lähemmäs kymmenen vuotta.

Koulujen peruskorjaus toteutettava vihdoinkin. Keneltäkään ei voida edellyttää hometalossa työskentelyä. Tilanne 2010: Taantumasta ja siten kaupungin kehnosta taloustilanteesta huolimatta koulujen korjaukset ovat kaupunginhallituksen investointiohjelmassa. Muuta sinne ei tässä tilanteessa juuri mahdukaan.

Tekniikan tohtori Ville Lehtola työskentelee Aalto-yliopistossa yhteiskunnallisten innovaatioiden parissa. Sivutoimisesti hän on IT-yrittäjä, osakkaana mobiilipelifirmassa. Ville on kolmekymppinen ja naimisissa. Asuinpaikka on Leppävaara.

*IRL: in real life, (suom.) oikeassa elämässä

Suuria linjauksia

Raideliikenteelle painoarvoa

Pääkaupungin metropolialue kasvaa. Kaavoituksia tehdessä on pyrittävä hyödyntämään paremmin olemassa olevaa rataverkkoa. Länsimetro tulee jatkaa Kivenlahteen ja Jokerilinja tulee siirtää raiteille. Raideliikenteen kaikenpuoleinen hyödyntäminen ruuhkien vähentämiseksi tulee selvittää. Tilanne 2010: Olemassaolevalle junaradalle Leppävaara-Espoo suunnitellaan lisäraidetta. Hankkeen rahoitus on auki.

Lippujen seutulisät tulee poistaa, korotukset tulevat teennäisesti kuntarajoista eivätkä kuvasta todellisen matkan pituutta. Opiskelija-alennuksia voidaan kasvattaa nykyisestä 50 prosentista. Tilanne 2010: Nykyinen seutulippujärjestelmä loppuu vuonna 2012. Päätöstä uudesta mallista ei ole tehty. Tasatariffi ei saa kannatusta Helsingistä.

Liikenteeseen sujuvuutta

Kehä I:n parantamista Leppävaaran alueella kiirehdittävä. Otaniemi-Tapiola-väli on laitettava tunneliin, jotta alueelle saadaan lisää asuntoja ja liiketoimitilaa. Näin ehkäistään myös Tapiolan alueen taantumista. Kehä II:n jatkamiselle sanon "Kyllä". Jokainen autoilija on jo ajoneuvon kustantaessaan maksanut oikeudesta käyttää teitä, joten ylimääräisiä ruuhkamaksuja ei tarvita. Tilanne 2010: Työt etenevät hyvää vauhtia Kehä I:n työmaalla. Kehä II:n jatkamisesta Hämeenlinnanväylälle ei ole tehty ratkaisevia päätöksiä.

Aalto-yliopisto

Otaniemeen mahdollisesti tuleva Aalto-yliopisto pitää ottaa huomioon kuntatason päätöksissä. Opiskelija-asuntoja voidaan kaavoittaa esimerkiksi Kehä I:n tunneloitavan osuuden päälle Otaniemen ja Tapiolan väliin. Tilanne 2010: Otaniemeen on tehty ainakin kolme kaavoityspäätöstä tällä vaalikaudella. Metroasema, opiskelija-asunnot vanhan poliisiammattikorkeakoulun tuntumaan ja uutta tutkimuslaitostilaa Innopoli 2:n läheisyyteen.

Pääkaupunkiseudun yhdistyminen

Nopea fuusio ei ole oikotie onneen, pitkällä tähtäimellä yhdistymiseen tulee kuitenkin pyrkiä. Yhdistyminen tapahtuu parhaiten yhteistyön lisäämisen kautta. Lisäksi tulee selvittää myös Espoon ja Vantaan naapurikuntien osallistumismahdollisuus liitokseen.

Yhteistyötä pitää tiivistää kaavoituksessa sekä palveluiden mm. koulutuksen tarjonnassa. Asuntojen hintataso on noussut osittain yhteistyön puutteen vuoksi. Yhteistyön tuloksena mm. terveydenhoito ja jätehuolto on jo yhdistetty. Joukkoliikenteen kanssa ollaan myös saavutettu tuloksia.

Yksi valtuusto voi huomioida koko pääkaupunkiseudun tarpeet vain, jos se koostuu asuinkeskuskohtaisista osavaltuustoista. Tälläisia keskuksia Espoossa ovat esimerkiksi Leppävaara, Tapiola, ja Espoon keskus.

Tilanne 2010: Osa helsinkiläisistä (kansanedustajista) lobbaa edelleen nopeaa yhdistymistä. Suurin kysymysmerkki yhdistymiselle on mielestäni hallinnollinen tehokkuus; Espoossa on 244k asukasta, ja 14k kaupungin työntekijää, kun taas Helsingissä vastaavat luvut ovat 584k ja 39k. Näistä saatujen suhdelukujen perustella Helsingillä olisi "ylimääräisenä" 5k työntekijää. Asia selittyy pitkälti strategisilla eroilla, kun Espoo ottaa yksityisiä kumppaneiksi ja tekee yhteistyötä (public-private partnership), Helsingissä on vahva tee-se-itse kulttuuri. Tee-se-itse-mallin laajan tietotaidon ylläpito ja kehittäminen vaatii enemmän työntekijöitä. Tahtotilaa näyttäisi jokatapauksessa olevan yhteistyön tekemiseen palveluiden tuottamisessa, vaikka kaavoitus pysyy kuntakohtaisena. Koska kaupungit haluaisivat asuntorakentamisella suosia vain hyviä veronmaksajia, niiden välille on tehty sopimus, joka takaa tasaisen sosiaalisen asuntorakentamisen.

Mitä syvemmin olen 2008 kuntavaalien jälkeen perehtynyt yhdistymisasiaan, kun tietoa on eri tutkimusten muodossa tullut lisää, sitä vahvemmin olen muuttanut kantaani varsinaisesta kuntaliitoksesta yhteistyömallin suuntaan. Taloustieteilijä Keynesin sanoin: "When the facts change, I change my mind." Mielestäni etusijalla ovat kaupunkilaisten, yritysten ja yhteisöjen palvelut. Kuntaliitos söisi näiden palveluiden kustannustehokkuutta, jolloin niiden laatu tai kattavuus väistämättä kärsisi. Teoreettisesti, jos emme ota muutosvaiheesta aiheutuvaa 20-30 vuoden tehottomuusperiodia mukaan laskelmiin, kuntaliitos voisi olla kannattava. Hyöty tosin olisi marginaalinen. Asuinkeskuskohtaiset osavaltuustot voitaisiin ottaa nytkin käyttöön kaupunkin erillistaseita hyödyntäen, mutta koska nämä osavaltuustot olisivat liian pieniä useiden palveluiden mielekkään järjestämisen kannalta, niitä ei ole otettu käyttöön. Ratahankkeet (mm. Hista-Lohja rata) ja moottoritiet (mm. Kehä II jatko) jäävät ainoiksi asioiksi, joita keskushallinto voisi ajaa nykyistä kuntakohtaista hallintoa nopeammin (n. 2-5 vuotta), mutta silloinkin hankkeille tulee keskustelun kautta muodostaa laaja tuki.

Yhteistyön tavoite on mielestäni kuntarajan häivyttäminen kaupunkilaisten arjesta. Tasatariffi joukkoliikenteeseen olisi hyvä seuraava askel.

HUS:in toimintaa organisoitava

Kaupungin budjetista 50-60% menee terveydenhoitoon. Nämä ovat veronmaksajien rahoja, joille pitää saada mahdollisimman hyvä vastine. Asiantuntijaorganisaation (HUS) johdon pitää toimia mahdollistajana ja vapauttaa hoitohenkilökunta byrokratiasta. Hoitohenkilökuntaa pitää kuunnella ja heille tulee taata kaikki toiminnan edellytykset. Erityisesti työn organisointiin ja kuormittavuuteen tulee kiinnittää huomiota. Hoitohenkilökunnan pitäisi voida tehdä potilaita koskevat päätöksensä lääketieteellisen tarpeen eikä byrokratian perusteella.

Kiireettömät hoitomuodot kuten massaleikkaukset on tuotteistettava siten, että ne ovat vertailukelpoisia yksityissektorin tarjoamien tuotteiden kanssa. Näin todelliset kustannukset selviävät ja tarvittaessa kilpailuttaminenkin on mahdollista. Tällä ehkäistään jonojen syntymistä kun potilaiden pompottaminen (mm. byrokraattisista syistä) vastaanotolta toiselle ilman oikeita toimenpiteitä loppuu. Parhaimmillaan terveydenhuolto on julkinen, asiakasystävällinen ja tehokas.

Tilanne 2010: Espoon kaikkiin terveyskeskuksiin saataneen tiimimalli tämän vaalikauden aikana. Suomen yksityisellä sektorilla tiimimalli löi itsensä läpi 1990-luvun alussa. SoTe-ministeriössä päätetiin viime vaalikaudella, että tietojärjestelmät toteutetaan kuntalähtöisesti. Rahaa hankkeeseen laitettiin 40 miljoonaa euroa. Tämän seurauksena esimerkiksi Espoon, Helsingin ja HUS:n tietojärjestelmät eivät kommunikoi keskenään. Ongelmaan on koetettu tarttua tekemällä näiden järjestelmien väliin uusia järjestelmiä (eli purkkaa). Terveydenhuollon johtamisessa on myös vielä paljon parannettavaa.

"Verot alas!"

Kautta aikojen poliitikkojen yleisenä mottona on ollut: "Verot alas!". Niin on minullakin - hyvin perustein. Kunnallisveroprosenttiin ei kohdistu nousupaineita, jos kaupungin talous hoidetaan hyvin. Houkuttelemalla yrityksiä Espooseen sekä järkeistämällä prosesseja palveluntarjonnassa voidaan verotusta keventää.

Tilanne 2010: Taantuma iski kaupunkiin pahemmin kuin 1990-luvun lama. Tästä syystä Kokoomuksen valtuustoryhmä suostui neuvotteluissa kompromissiin liittyen veronkorotukseen. Väliaikaiseksi korotukseksi sovittiin 0.25 pronsenttiyksikköä, ja voimassaoloajaksi yksi vuosi (2010). Vastapainona kaupungille hyväksyttiin tuottavuusohjelma, joka edellyttää kaupunkia parantamaan tuottavuuttaan 2.5% joka vuosi, vaalikauden loppuun asti. Tuottavuusohjelma on johtanut mielekkäisiin työn uudelleenjärjestelyihin ja uusien työtapojen käyttöönottoon. Kaupunginjohtajan vuonna 2007 asettama rekrytointikielto on osaltaan auttanut löytämään paranneltavia asioita organisaatiossa. Pullonkaulat paljastuvat kun rakenteita koetellaan.

Päivähoito

Perheellä pitää olla oikeus saada lapsi kunnalliseen osapäivähoitoon, vaikka toinen vanhemmista on kotona. Lapsen sosiaalisen kehittymisen kannalta on tärkeää, että lapsi saa olla ikäistensä seurassa. Samalla mahdollisesti työtön kotona oleva vanhempi voi keskittyä työn hakemiseen.

Päivähoidon suhteen voitaisiin myös tarjota joustavaa välimuotoa kotona lasten kanssa oleville vanhemmille. Sen sijaan, että tarvitsisi ottaa päivähoito kokonaisena pakettina, päiväkodit voisivat tarjota lapsiparkkia päiväsaikaan. Lapsiparkki olisi etukäteen varattava edullinen vaihtoehto, jos vanhemman pitää käydä hoitamassa juoksevia asioita.

Tilanne 2010: Espoon tarjoama lastenhoidon paletti on kohtuullisen monimuotoinen; perhepäivähoidosta yksityisen hoidon tukeen. Lapsiparkki ei ole tällä hetkellä kaupungin suunnitelmissa. Taantumasta johtuen kaupungin joka yksikkö joutui säästötoimiin. Koska päivähoito on hyvin säädeltyä (laki edellyttää että työntekijää kohden ei ole muutamaa lasta enempää), kaupunki joutui puuttumaan kotihoidon Espoo-lisään.